Mustan elokuvan pioneeri Melvin Van Peebles on kuollut
Ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja, näyttelijä, säveltäjä ja kirjailija Melvin Van Peebles kuoli tiistaina kotonaan Manhattanilla 89-vuotiaana. Van Peeblesia pidetään laajalti modernin afroamerikkalaisen elokuvan isänä, joka on toiminut esikuvana lukemattomille muille ohjaajille, kuten Spike Lee ja John Singleton. Myös Quentin Tarantino kuuluu Van Peeblesin opetuslapsiin.
Van Peebles aloitti ohjaamisen Hollywoodissa aikana, jolloin siellä ei työskennellyt lainkaan mustia elokuvantekijöitä. Ohjaajan esikoispitkä, Pariisissa kuvattu The Story of a Three-Day Pass (1967), teki vaikutuksen Columbia Picturesiin, joka kiinnitti Van Peeblesin ohjaamaan uskaliaan rotusatiirin Watermelon Man (1970). Elokuva oli menestys ja studio tarjosi Van Peeblesille kolmen elokuvan jatkosopimusta. Columbia ei halunnut kuitenkaan olla missään tekemisissä Van Peeblesin seuraavan projektin kanssa.
Sweet Sweetback's Baadasssss Song (1971) on yksi kaikkien aikojen kuuluisimpia afroamerikkalaisia elokuvia, jonka katsotaan luoneen ns. blaxploitaatio-lajityypin. Van Peebles esittää itse pääosaa ohjaamassaan ja käsikirjoittamassaan elokuvassa, joka kertoo valkoista korruptiota vastaan Los Angelesissa taistelevasta, naisia supersankarin libidolla kaatavasta antisankarista. Elokuvalle lätkäistiin Yhdysvalloissa korkein mahdollinen ikäraja, mutta se ei estänyt ”Sweet Sweetbackin” räjähdysmäistä menestystä. Alle kolmessa viikossa puolella miljoonalla dollarilla kuvattu elokuva tuotti lopulta 10 miljoonan lipputulot, joka teki siitä aikansa menestyneimmän suurten studioiden ulkopuolella tehdyn elokuvan.
Sweet Sweetback's Baadasssss Song laukaisi blaxploitaatio-elokuvien aallon Hollywoodissa. Ennen sitä jopa Shaftista oltiin tekemässä valkoista dekkaria, mutta Van Peeblesin menestyksen ansiosta hahmo muutettiin afroamerikkalaiseksi. Lienee turha todeta, että ilman Van Peeblesia pioneeriteosta ei olisi myöskään Tarantinon Jackie Brownia (1997).
Elokuvauransa ohella Van Peebles saavutti menestystä Broadwaylla kahdella mustaa urbaania elämää kuvanneella musikaalilla, jotka keräsivät yhdeksän Tony-ehdokkuutta. Van Peebles jatkoi elokuvien ohjaamista 2000-luvun alkupuolelle saakka ja esiintyi näyttelijänä kymmenissä muiden ohjaamissa tuotannoissa. Arnold Schwarzenegger -elokuvassa Last Action Hero (1993) Van Peebles esiintyy omana itsenään.
Yksi eniten Melviniä näyttelijänä käyttäneistä ohjaajista on hänen poikansa Mario Van Peebles. Läheisenä isänsä kanssa loppuun saakka pysynyt Mario tunnetaan etenkin 1990-luvun uuden blaxploitaatio-aallon merkkiteoksista New Jack City (1991), Posse (1993) ja Panther (1995), joka perustuu Melvinin samana vuonna julkaistuun romaaniin.