Ex-kansanedustaja Touko Aalto avautuu kiusaamisesta Perjantaissa: "En halua uhriutua"
Perjantain jaksossa Miksi kiusaamme toisiamme? Sean Ricksin vieraina ovat entinen Vihreiden puheenjohtaja, nykyinen Apteekkariliiton yhteiskuntasuhteiden johtaja Touko Aalto ja työelämän erityisasiantuntija, tietokirjailija Tiina-Emilia Kaunisto. Molemmat ovat kohdanneet kiusaamista myös työelämässä.
– Kiusaaminen on huomattavasti monimuotoisempi asia kuin että joku tönii toista koulussa. Kiusaaminen toistuu kaikkialla yhteiskunnassa, eri paikoissa ja eri muodoissa, eivätkä ihmiset, kiusaajat tai kiusatut aina edes tunnista sitä, Touko Aalto pohtii.
Häntä kiusattiin koulussa: tönittiin, viskottiin reppua, heitettiin polkupyörä hankeen ja suljettiin ulkopuolelle.
– Samat ilmiöt tapahtuvat töissä, armeijassa, politiikassa. Se on sekä passiivista että aktiivista kiusaamista. En halua uhriutua, mutta kyllä se vaikuttaa psyykeen, se on selvä juttu, Aalto myöntää.
Touko Aalto uskoo, että kiusaaminen vaikuttaa jopa demokratiaan. Alati kovenevat viestit sinkoilevat muun muassa sosiaalisessa mediassa, ja moni jättää vaalien ehdokkuuden väliin siksi, ettei kerta kaikkiaan uskalla lähteä ehdolle.
– Kovimmat öykkärit hiljentävät muut, eikä kukaan ole turvassa. Se vaikuttaa yhteiskunnan monimuotoisuuteen ja siihen, kuka tulee kuulluksi ja kuka ei, Aalto sanoo.
Myöskään Tiina-Emilia Kaunisto ei halua erotella koulukiusaamista ja työpaikkakiusaamista.
– Meillä on henkisen väkivallan tunnistamisen ongelma kaikkialla: kouluissa, kotona, parisuhteissa, sukulaisten kesken ja työelämässä. Emme osaa tunnistaa henkistä väkivaltaa kun joudumme sen kohteeksi, tai kun osallistumme siihen tai näemme sitä vierestä, hän sanoo.
Tuoreessa tietokirjassaan Se ei johdu sinusta – Vähättelyn historia työelämässä Kaunisto linjaa, että lain pitäisi taata turvallinen, yhdenvertainen ja tasa-arvoinen työelämän kaikille. Todellisuus näyttää toiselta.
– Näkökulmani on sikäli uusi, etten erottele syrjintää ja henkistä väkivaltaa. Ne ovat samaa ilmiötä. Kiusaaminen voi alkaa esimerkiksi syrjinnästä tai kiireestä, hän sanoo.
Tiina-Emilia Kaunisto laskee henkiseksi väkivallaksi myös vähättelyn.
– Kyse voi olla ikävästä, vähättelevästä asenteesta. Mielipide ohitetaan, tietoa ei välitetä, sanotaan, että “voi kun olet hankala ihminen”. Usein jää tunnistamatta, että kyse on henkisestä, epäsuorasta väkivallasta, jos työyhteisössä puhutaan pahaa selän takana. Sekin on työpaikkakiusaamista, Kaunisto muistuttaa.
Saskia Vanhalakan ohjaama Perjantai-dokkari Koulukiusattu Niko kertoo 37-vuotiaasta Niko Tiuraniemestä, joka palaa vanhalle yläasteelleen ensi kertaa 22 vuoteen.
Häntä kiusattiin rankasti koko peruskoulun ajan. Yläasteella kiusaaminen paheni fyysiseksi väkivallaksi, ja Niko pelkäsi henkensä puolesta. Silti hän muistelee henkistä väkivaltaa pahempana.
– Se vei itsetunnon ja sulki portit siltä elämältä, mitä nuorena halusin elää, Niko sanoo.
Yle Perjantai: Miksi kiusaamme toisiamme? Suora lähetys Yle Areenassa perjantaina 25.2. klo 16.30 ja Yle TV1:ssä samana iltana klo 21.05.